Martimoaavan soidensuojelualue

Perustettu:  1981
Ylläpitäjä:Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Puistonhoitaja:Hely Juntunen, Metsähallitus
Virallinen sivusto:luontoon.fi/martimoaapa
Pinta-ala:134 km2
Sijainti:Simon ja Keminmaan kunta, Meri-Lappi
(noin 20 km Kemistä koilliseen)
Erityistä:Natura 2000 alue

Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualue

on yksi Pohjois-Suomen tärkeimpiä suoluonnon suojelukohteita.

Martimoaavan soidensuojelua alue on perustettu vuonna 1981 ja sen hoidosta vastaa Metsähallitus. Soidensuojelualue sijaitsee Simossa, Meri-Lapissa noin 20km Kemistä koiliseen. Alueen luoteisosan vaarat, Yli- ja Keski-Penikka sekä Helkkunen, ovat Keminmaan puolella.

Lintujen pesimäalue

Martimoaapa on hyvin tärkeä erilaisille lintulajeille. Alueen soilla ja Martimojärven allikkoalueella pesii lähes 100 lintulajia.

Lintuja voi tarkkailla Martimojärven rannasta tai luontopolun varrella sijaitsevasta tornista.

Pesivät linnut

Vaaramaisemat

Alueen länsiosan vaarat, Penikat, ovat toinen pää Kivalon yli 100km pitkästä vaarajaksosta, joka ulottuu Itä-Lappiin asti. Vaara on luonnontieteellinen raja Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolalle.

Vaaramaisemaa voi ihaillla Kivalon näköalatornista.

Lisätietoa Kivalosta

Metsät

Suoaukeiden välissä on paljon metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä mm. riistalinnustolle ja -eläimille.

Martimoaavan puusto on aika nuorta, mutta Kivalon rinteillä ja alueen eteläosissa esiintyy myös lähes luonnontilaisia metsiä.

Lisätietoa Ympäristö.fi

Eläimet

Lintujen lisäksi Martimoaavan soilla viihtyvät erilaiset matelijat, perhoset ja hyönteiset.

Suot toimivat myös hirville ja poroille kesälaitumina. Suurpedoista alueella voi kulkea karhu, ilves ja susi. Martimo-ojan varrella voi viihtyä myös saukko.

Suoluonto

Alueelle ovat tyypillisiä puuttomat nevalakeudet. Suurimmat aavat, Lumiaapa ja Simoskanaapa, tarjoavat aapamaisemaa silmänkantamattomiin.

Yli puolet suoalueesta koostuu aapasoista, mutta alueella on myös mm. keidassoita, lettoja, rimpinevoja. Alueen nimikkosuo, Martimoaapa, ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan aapasuo vaan keidassuo.

Alueen soilla esiintyy mm. rahkasammalia, kääpiä, jäkäliä, kihokkeja ja erilaisia saroja.

Vesistöt

Suojelualueella sijaitsee muutamia vesistöjä ja lähteitä ja lähdesoita. Karun kaunis Martimojärvi sekä pienet Simoskanaavan lammet sijaitsevat alueen kaakoisosassa.

Martimojärven eteläpuolelle levittäytyy Martimoaavan allikkoalue, joka koostuu kymmenistä pienistä lammista. Alue on vaikeapääsyinen, mutta alue on syytäkin rauhoittaa, koska se on herkkä ja tärkeä lintujen pesinnälle.

Kivalon länsipuolen joet laskevat suurimmaksi osaksi Kemijokeen ja itäpuolen joet Simojokeen. Talvellakin sulana osittain pysyväm, Martimojärvestä lähtevä, Martimonojajoki kerää vettä yläsoilta ja laskee Simojokeen.

Kävijämäärät

Metsähallitus kerää ylläpitämistään suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä, niin myös Martimoaavalta. 2014 vuodesta asti Martimoaavan kävijämäärät ovat olleen tasaisessa nousussa ja koronavuodet taisi lisätä kävijöitä entisestään.

20139900
20149600
201511000
201610800
201711700
201813000
201913000
202015000
202116500
202217100
202316500
Martimoaavan kävijämäärät vuosittain. Lähde: metsa.fi

Martimoaavan alueen historiaa

Alueen historiaan voi tutustua tarkemmin Jälkiä Martimoaavan historiasta -blogijuttusarjassa.

20232023
Metsähallitus toteutti esteettömän reitin varteen uuden esteettömän Järviaavan avokodan taukopaikaksi.

Martimoaapa.com sivusto uudistui

Kemi-Tornion Lintuharrastajat esitti ympäristöministeriölle, että Martimoaavan soidensuojelualue muutettaisiin kansallispuistoksi. pohjoisenpolut.fi

Kurkiojalle on tehty ennallistamistoimia tavoitteena saada meritaimen takaisin. Kunnostus on kustannettu Ympäristöministeriön Pienvesi-Helmi hankerahalla ja työ aloitettiin Lapin ely-keskuksen aloitteesta. (Yle.fi)

Metsähallitus on toteuttanut linnustoon ja kasvillisuuteen liittyviä täydentäviä luontoselvityksiä Lyypäkin tuulivoimapuistohankkeeseen.
20222022
Metsähallitus toteutti esteettömän reitin Hangassalmenahosta Järviaavan laitaan.

Australialaisyhtiö Kingsrose Mining on esittänyt halukkuutensa etsiä metalleja Penikoiden alueelta. pohjoisenpolut.fi
20212021
Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut kunnosti pitkoksia Hangassalmen lähtöpaikasta 4km eteenpäin sekä Martimojärven rantaan vievät pitkokset. Metsä.fi

Alueelle on asennettu uudet sähköiset laskurit käyntimäärien arvioimisen tueksi. Lähde: Metsä.fi

Alueen reunoilla olevia kuivattavia ojia ennallistettiin tukkimalla ojia turpeella ja poistamalla saroilta puita. Lähde: Metsähallitus
20202020
Luontopolun pohjoispuolen pitkospuita kunnostettiin ja reitin varrelle lisättiin istuimia. Blogi
20192019
Kaltiolammen vanhan autiotuvan tilalle siirrettiin uusi autiotupa Pisavaaran luonnonpuistosta. Tuvan tiedot
20182018
Valkaman laavu paloi.

Kaltiolammen huonokuntoinen autiotupa purettiin.

Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus
20172017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tutki Simo–Ii tuulivoimapuistojen vaikutusta muuttolinnustoon. FCG
20162016
Saunasaareen ja Koivuselän autiotuvalle toimitettiin autiotupavetoomus tupien säilyttämisestä ja huoltamisesta Tunturiladun 70-juhlavuoden kunniaksi. Retkilehti.fi (pdf)

Metsähallitus järjesti pitkospuutalkoot, jossa uusittiin alueen läpi kulkevan reitin pitkokset Poropelloaho-Koivuselkä väliltä.
20152015
Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintöinventoinnin. Metsä.fi (pdf)

Kivaloiden jääkärikämpän huolto siirtyi Metsähallitukselta Keminmaan vastuulle. Yle.fi

Martimoaavalla toteutettiin linnuston linjalaskenta. Lähde: Metsähallitus
20132013
Martimoaapa.com nettisivusto perustettiin jakamaan tietoa alueesta.

Alueella toteutettiin serpentiinialustan sammallajikartoitus. Lähde: Metsähallitus.
20112011
Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus
20092009
Järviaavan reitti avattiiin Yle.fi

Kivalon vanha tupa purettiin ja uusi autiotupa rakennettiin.
20082008
Penikoiden kaivosvaltausalueella toteutetiin jäkäläkartoitus.
20072007
Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintökohteiden inventoinin. Kyppi.fi (pdf)
20062006
Metsähallitus poltti 14 hehtaaria metsää parantaakseen paloja tarvitsevien harvinaistuneiden lajien elinoloja ja muuttaakseen metsien rakennetta luonnontilaisemmaksi. Farmit.net

Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus

Alueella toteutettiin suolajistoon keskittyvä kasvillisuusselvitys sekä kääpäinventointi. Lähde: Metsähallitus
20042004
Martimoaapa liitettiin Natura 2000-alueeseen ja näin kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Metsähallituksen julkaisut (pdf)
20032003
Metsähallitus kartoitti luontotietoja Martimoaapa-Lumiaapa-Penikoiden alueella. Yle.fi

Martimoaavalla tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Metsä.fi
20022002
Martimo-ojan niittytupa rakennettiin.
19981998
Martimo-ojan sauna paloi.
19971997
Martimoaapa valittiin EU:n tukemaan Life-projektiin, jolla suojellaan aapasoita.
19951995
Koivuselän Oulu-yhtiön rakentama savottakämppä purettiin.
19941994
Kivalon jääkärikämppä rakennettiin.

Metsähallitus luopui soidensuojelualueiden metsätalouskäytöstä. Metsä.fi (pdf)
19921992
Koivuselän autiotupa rakennettiin.

Saunasaaren vanha savottakämppä purettiin.
19811981
Martimoaavan soidensuojelualue perustettiin
1970-luku1970-luku
Yli-Penikan retkeily- ja virkistyskäytön laajentamista suunniteltiin. Suunnitelma piti sisällään mm. hotellin, leirintäalueen, laskettelukeskuksen ja loma-asuntoalueen rakentamista.

Ala-Penikan – Kivalon luonnonhoitometsä muodostetaan.

Hangasalmenahon eteläpuolella oli Turun yliopiston ja metsähallinnon Kemin hoitoalueen ylläpitämä hillakoeala.
1960-luku1960-luku
Kemin Matkailijayhdistys r.y rakensi majan Yli-Penikan rinteeseen (siirtyi myöhemmin Ulkoilu Kivalot Oyn omistukseen). Maja toimi hiihtokeskuksen tukikohtana.

Metsähallitus varasi n. 3000 ha suuruisen alueen ulkoilu- ja retkeilytarkoituksiin ja toteutti 30-50km retkeilyreitistöä alueelle.
1950-luku1950-luku
Kangasmetsäsaarekkeiden ja Penikoiden rinteen metsiä otettiin metsätalouskäytöön.

Oulu Oy remontoi Saunasaaren vanhan savottasaunan autiotuvaksi ja rakensi Koivuselän savottakämpän.

Ala-Penikkan laella toimi armeijan tutka-asema vuosina 1955–2007.
19401949
Penikoiden alueen geologinen tutkimus julkaistiin. GTK (pdf)
19471947
Saunasaaren savottasauna rakennettiin.

Kieltolain aikaan (1919–1932) soidensuojelualueen maastoissa kulki vanha pirtureitti. Reitti kulki aivan Simon ja Tervolan pitäjien rajaa ja näkyy maastossa vieläkin. Pirtujobbarit salakuljettivat pirtua Ruotsin kautta Suomeen ja pirtukaravaanit kuljettivat niitä edelleen rannikolta sisämaahan.

Martimoaavalla on liikuttu jo esihistoriallisella ajalla. Niistä ajoista muistona ovat alueelta löytyneet muinaisjäännökset. Alueelta on löydetty kymmeniä rakkakuoppia, joita on käytetty lihansäilytykseen, kymmenmetrinen kivikehä, jatulinlehto, jonka käyttötarkoitus on epäselvä sekä pieniä kvartsilouhoksia, joista on käyty irrottamassa raaka-ainetta työkaluihin.

Alueen historiaan voi tutustua tarkemmin Jälkiä Martimoaavan historiasta -blogijuttusarjassa.

Lähteet: luontoon.fi ja Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2007 (pdf).